Ilmalämpöpumppujen testaaminen ja vertaaminen keskenään on huomattavasti
vaikeampaa kuin ymmärretään.
Suomessa vertailutestejä teettää esimerkiksi
TM Rakennusmaailma-lehti Maa- ja Elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa
Vihdissä ja Ruotsissa Konsumentverket SP:llä (Sveriges Provningsanstalt).
Valitettavasti nämä vertailutestit ovat tähän asti suoritettu varsin
puutteellisella ymmärryksellä ja usein näiden testien pohjalta tehdyt
päätelmät ovat johtaneet virheellisiin vertailutuloksiin. Saadaksemme
vertailukelpoista informaatiota olemme nyt testauttaneet VTT:llä useita
Suomen markkinoilla myytäviä ilmalämpöpumppuja.
Vuonna 2006
Scanoffice Oy, Pohjoismaiden suurimpana alan toimijana, ryhtyi kehittämään
VTT:n kanssa mahdollisimman oikean ja totuudenmukaisen lopputuloksen tuovaa
testausmenetelmää. Tämän puoli vuotta kestäneen kehitystyön tuloksena voimme
nyt osoittaa ilmalämpöpumppujen todellisen tehokkuuden Pohjolan
ilmasto-olosuhteissa.
Faktaa lämpöpumppujen toiminnasta
Lämpökertoimen (COP-arvo) ilmoittaminen EN14511 standardin mukaisesti +7
C°:n ulkolämpötilassa ei juurikaan kerro laitteen tehokkuudesta Pohjolan
ilmasto-olosuhteissa.
Jotkut laitteet ovat testauksien perusteella
suunniteltu antamaan paras lämpökerroin (COP-arvo) + 7 C° lämpötilassa mutta
alhaisemmissa ulkolämpötiloissa laitteen tuottama hyötysuhde romahtaa.
Suomessa rakennusten lämmityskausi alkaa noin + 12 ~ + 15 C°:ssa ja laitteen
tulee toimia ja lämmittää vielä - 25 ~ - 30 C°:n pakkasilla. Olennaista on,
minkälaisen energian säästön laite antaa koko lämmityskaudella.
Laitteen tuottaman energiasäästön kannalta oleellisempaa on sen tuottama
lämpöteho kuin sen lämpökerroin (COP-arvo). Mitä alhaisempi ulkolämpötila
on, sitä suurempi on asunnon lämmön tarve. Tehokkaat ilmalämpöpumput antavat
jopa yli 3 kW:n lämpötehon vielä -15 C° pakkasellakin. Mitä suurempi
lämpöpumpun tuottama lämpöteho saavutetaan alhaisissa ulkolämpötiloissa,
sitä vähemmän asuntoa tarvitsee lämmittää asunnon muulla
lämmitysjärjestelmällä.
