Sähkötarvike kuvastot

Pientalojen sähköasennukset monesti huonolla tolalla

TUKES selvitti pientalojen sähköasennusten ja käyttöönottotarkastusten säädöstenmukaisuutta vuoden kestäneessä projektissa, jossa tarkastettiin 145 kohdetta eri puolilla Suomea. Projekti toteutettiin yhdessä tarkastajien, tarkastuslaitosten sekä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Sata varmennustarkastusta tilattiin valtuutetuilta tarkastajilta tai laitoksilta ja TUKESin henkilöstö teki 45 tarkastusta. TUKESin tarkastukset tehtiin rakennusvalvonnan käyttöönottokatselmuksen yhteydessä, eli ennen kohteeseen muuttoa, kun taas tarkastajien tarkastamissa kohteissa oli asuttu keskimäärin hieman toista vuotta.

Varmennustarkastetuissa 100 kohteessa vain 45:ssä sähköasennukset olivat kunnossa. Runsaasti puutteita esiintyi 15 kohteessa, joista 9 kohteessa puutteet olivat vakavia. TUKESin tarkastamissa 45 kohteessa tulokset olivat näitäkin huonompia. Vain 13 kohteen (29 %) asennukset olivat kunnossa. Vakavia puutteita esiintyi 16 kohteessa (35 %), joista 11 kohteessa puutteet aiheuttivat välitöntä vaaraa. Selvityksen perusteella enimmät asennusvirheet ja suurimmat turvallisuusongelmat esiintyivät muuttolupavaiheessa tarkastetuissa kohteissa.

Sähköurakoitsijan tulee käyttöönottotarkastuksellaan varmistaa, silmämääräisesti ja mittauksin, että sähköasennukset ovat vaatimusten mukaisia ja suojalaitteet toimivia. Tarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet on poistettava ennen kuin sähkölaitteisto otetaan käyttöön, eli ennen kuin laitteisto (tai sen osa) kytketään jännitteiseksi käyttöä varten. Käyttöönottotarkastus on tärkeä toteuttaa oikein, sillä se on ainoa pakollinen sähkötarkastus pientaloille.  Tarkastuksesta kuuluu tehdä pöytäkirja, josta ilmenevät mm. tiedot työkohteesta, selvitys työn vaatimustenmukaisuudesta sekä tarkastusten ja testausten tulokset. Pöytäkirja on urakoitsijan antama vakuutus siitä, että sähköasennukset ovat turvallisia. Tehty selvitys osoitti kuitenkin, että vakuutus annetaan aivan liian usein silloinkin, kun tarkastus on ollut puutteellinen tai jopa tekemättä.

Asennuspuutteista mainittakoon välitöntä sähköiskun vaaraa aiheuttavien kosketussuojapuutteiden lisäksi mm. palovaaraa aiheuttavat valaisinasennukset, huonosti tehdyt johdinliitokset, päämaadoituskiskon puuttuminen ja muut potentiaalintasausjärjestelmään liittyvät puutteet, suojamaadoituspiirin katkokset, kevi-johtimen käyttö vaihejohtimena, asennusrasioiden kansien puuttuminen, vikavirtasuojien puuttuminen pesu- ja ulkotiloissa, maakaapeleiden riittämätön asennussyvyys ja kaapeleiden puuttuva mekaaninen suojaus. Sähköturvallisuutta vaarantavia puutteita ei voi selittää pelkästään asennustyön keskeneräisyydellä, jos asennuksiin on kytketty jännite.

Asennusten virheistä ja puutteista voi päätellä, että monissa kohteissa sähkötöiden tekijät eivät osaa tai viitsi tehdä kunnollisia sähköasennuksia eivätkä tunne asennusteknisiä vaatimuksia. Myös käyttöönottotarkastuksiin liittyvät menettelyt tuntuvat olevan monelle ylivoimaisen vaikeita. Suurin syy puutteisiin lienee kuitenkin pikemminkin asenteissa kuin osaamisessa. Riskejä vähätellään ja asennusten katsotaan olevan kunnossa, kunhan ne on tehty edes vähän ”sinne päin”. Törkeänä voidaan pitää tilannetta, jossa rakennustarkastajalle esitetään pöytäkirja, johon on ruksattu ”asennukset kunnossa”, vaikka niissä on runsaasti, jopa maallikollekin ilmiselviä, sähköturvallisuutta vaarantavia puutteita. Näin oli tehty noin joka seitsemännessä varmennustarkastetussa kohteessa ja noin joka kolmannessa TUKESin tarkastamassa kohteessa.

Sähkötöiden johtajien tulee parantaa omaa ja sähkötöitä tekevän henkilöstön ammatillista osaamista niin sähköasennusten kuin sähkötyöturvallisuudenkin osalta. Tärkeää on myös varmistaa, että käyttöönottotarkastuksia tekevillä henkilöillä on tähän vaadittava erityisosaaminen ja he osaavat käyttää testaus- ja mittalaitteita sekä myös kirjata ja arvioida saatuja tuloksia oikein. Asennushenkilöstön paremmalla opastuksella ja työn aikaisella sisäisellä valvonnalla tilanne paranee huomattavasti. Lisäksi on syytä tiedostaa käyttöönottotarkastuksen merkitys sekä sähköturvallisuuden että myös sähköurakoitsijan omien riskien hallinnan kannalta. Jos vakavasti puutteellisesta asennustyöstä laaditaan ”puhdas” pöytäkirja syyllistytään myös asiakirjaväärennökseen, jolla harhautetaan viranomaisia ja sähkölaitteiston haltijaa. Riippumatta siitä, onko kysymys osaamisen puutteesta tai vääristä asenteista voidaan kysyä, onko urakoitsijalla tällöin edellytyksiä saada jatkaa toimintaansa.

Tilanteen korjaaminen ja toiminnan parantaminen on ensisijaisesti sähköurakoitsijoiden omissa käsissä. Toimenpiteet on hyvä aloittaa kartoittamalla omaa toimintaansa ja sen mahdollisia puutteita. Eräänä apuvälineenä voi käyttää TUKESin laatimaa itsearviointiopasta (Sähköturvallisuuden oma-arviointi, tarkistuslista sähköurakointiyrityksille, pdf).

Pientalojen sähkötöiden teettäjänä on useimmiten kuluttajan asemassa oleva henkilö. Kannattaa muistaa, että kuluttajien oikeudet työn moitteettoman lopputuloksen ja siihen liittyvän dokumentaation kannalta ovat monessa suhteessa vahvat mm. kuluttajatuotteita ja palveluja koskevan lain kautta. Virheiden ja puutteiden korjaaminen jälkikäteen on usein hankalaa ja kallistakin.

Pienkohdeprojektin loppuraportti pdf-tiedostona (111 kt)

Sähkötöiden johtajan velvollisuutena on huolehtia, että sähkötöitä tekevät ovat riittävän ammattitaitoisia ja opastettuja tehtäviinsä. Myös työnaikaisesta ja loppuasennuksen sähköturvallisuudesta huolehtiminen kuuluvat sähkötöiden johtajan velvoitteisiin.

Varsinkin kohteen rakentamisen ollessa loppusuoralla ja kiireen ylimmillään saattaa tulla vastaan tilanne, että omat sähköasentajat eivät ehdi joka paikkaan. Näiden ruuhkahuippujen tasaamiseen sähköurakoitsija voi joutua käyttämään tilapäistyövoimaa esim. vuokraamalla.

Tällaisessa tapauksessakin sähköturvallisuuden pelisäännöt koskevat työvoiman vastaanottavaa sähköurakoitsijaa ja tämän sähkötöiden johtajaa. Aliurakointitapauksissa tilanne on erilainen, sillä silloin työalue/kohde alistetaan toiselle, jolla on oltava sähkötöiden johtaja palveluksessaan. Omat haasteensa toimintaan tuovat tällöin asennusten rajapinnat ja käyttöönottotarkastuksien yhteensovittaminen sekä kattavuuden varmistaminen.

Sähkötöiden johtaja: vaadi ja muista tilapäistyövoimankin osalta ainakin seuraavat asiat - vastuu on sinulla (ks. kuva, jpg):

Sähkötöiden johtajan asema

Vastuu sähköalan toiminnanharjoittamiseen liittyvien säännösten ja määräysten noudattamisesta on henkilötasolla kohdennettu sähkötöiden johtajaan. Asetettujen kelpoisuusehtojen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi hänellä on oltava riittävät toimivaltuudet ja resurssit huolehtia tehtävistään. Eikä siinä vielä kaikki: hänen on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa sellaisessa asemassa, jossa hänellä on tosiasiallinen valta vaikuttaa vastuullaan oleviin seikkoihin ja tehtäviin sähkötöihin.

TUKES seuraa tehostetusti sähkötöiden johtajan palveluksessa oloa niin kenttävalvonnassa kuin myös jo toiminnanharjoittamisen aloittamiseen liittyvissä ilmoituksissa. Pelkästään yritysten tai henkilöiden väliset toimeksiantosuhteet henkilön vastuulliseksi asettamisesta tai henkilön vuokraaminen eivät täytä sähköturvallisuuslain vaatimusta sähkötöiden johtajan palveluksessa olosta. Lain perustelujen mukaan vaatimus voidaan täyttää työ- tai virkasuhteella tai esim. toimitusjohtajan asemalla taikka tietyissä erityistapauksissa yhtiömiehen (vastuullinen) asemalla, jos samalla toteutuu kiinteä kosketus tehtäviin sähkötöihin.

Jos kyseessä on konserniyritys, palveluksessa olo ei täyty olemalla konsernin toisen tytär- tai emoyhtiön palveluksessa. Vastaavasti kullakin aliurakoitsijalla on oltava sähkötöiden johtaja oman yrityksensä palveluksessa ja toimintailmoitus TUKESille tehtynä.

Lisätietoja:   
Harri Westerlund, 010 6052 572,
Roger Kanerva, 010 6052 593,